Opas Tuija Kauppi

26/09/2026

Alli ja Siviä Heinämaa rikastuttivat Heinolan kaupunki- ja kulttuurielämää vuosikymmenien ajan. Isosisko Siviä vuodesta 1908 ja Allikin tuli opettajaksi seminaariin sitten kymmenisen vuotta myöhemmin. Tosin Alli oli hänkin asunut Heinolassa jo aiemmin, painanut ylioppilaslakin päähän täällä 1911. Siviä pysytteli Allia enemmän opettajan ammattiuralla ja siellä hän kunnostautui etenkin oppikirjojen tekemisessä. Hänen Robinson Crusoe -mukaelmansa Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä oli suomalaisten koulujen lukemistossa yli 50 vuoden ajan!

Allilla riitti aikaa ja harrastuneisuutta moneen asiaan: Hän ehti olla Seminaarin harjoituskoulun opettajana, Kylpylaitoksen toiminnanjohtajana, kaupunginvaltuutettuna ja meidän onneksemme hän keräsi ja tallensi intohimoisesti Heinolan historiaa – vielä eläkepäivinäänkin. Nykyinen kaupunginmuseomme avautui vuonna 1964 Vanhassa Pappilassa, juuri Alli Heinämaan keräämien esineiden ja valokuvakokoelmien pohjalle.

Vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt Allin siinä ajassa poikkeuksellinen suhtautuminen lintuihin. Sakari Topelius oli 1800-luvulla perustanut Kevätyhdistyksen, jonka eläinsuojelullisesta ajatuksesta Alli innostui. Pikkulinnuista ei ollut ihmisille sen kummempaa hyötyä, m***a niistä tuli silti huolehtia ja niitä piti arvostaa, koska se oli oikein.

Alli perusti Harjoituskoulun alle 16-vuotiaille oppilaille Sylvia-yhdistyksen, joka oli Kevätyhdistyksen seuraaja. Yhdistys huolehti pikkulintujen ruokinnasta, hoivasi sairaat ja hautasi kuolleet linnut. Heinolan Lintuhoitolan juuret ovatkin ehkä kauempana kuin on ajateltu.

Heinämaan sydäntä lähellä olivat erityisesti lapset ja vähävaraiset. Alli oli mukana myös järjestämässä lasten siirtoa Ruotsiin, turvaan sota-ajan Suomesta. Heinolassa Alli Heinämaa osallistui sotavuosina monenlaisiin muonitus- ja huoltotehtäviin, joissa hänen organisointikykynsä ja johtamistaitonsa pääsivät oikeuksiinsa. Näistä toimista hänelle myönnettiin Inhimillisen auliuden muistomitali.

Alli Heinämaan kotiseututyötä kunnioitetaan vuosittain hänen nimipäivänään 31.1. Tuolloin vietettävää Allinpäivää, Heinolan kotiseutupäivää, on vietetty 2008 alkaen.

📸Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto


Heinola-Seura Heinolan museot

23/09/2026

Tämän viikon lauantaina 26.9.26 järjestetään Heinolan lukiolla Juhlavuosiseminaari 250-vuotiaan Heinolan kunniaksi.

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu perjantaihin 25.9.26 klo 12. Ilmoittautumaan pääsee näppärästi oheisesta linkistä.
https://ssl.eventilla.com/heinola_forum

Tervetuloa!

Heinolan kaupunki Jyränkölän Setlementti

19/09/2026

Heinolan lintuhoitolan juuret ulottuvat vuoteen 1963, jolloin kaupungin puistotyönjohtajana työskennellyt Anthony Bosley lahjoitti Mirja-vaimonsa kanssa perheen lemmikkilinnut Heinolan kaupungille. Kirkkolammen (tunnetaan myös Harjulampena, lintulampena ja ankkalampena) rannalle valmistui ensimmäinen lintutarharakennus, joka tuli menneinä vuosikymmeninä tutuksi erityisesti luokkaretkien vierailukohteena.

Bosleyn taloon oli vuosien varrella päätynyt asumaan yli 300, pääasiassa eksoottista lintua. Huikea määrä, varsinkin kun sitä vertaa tämänhetkiseen Lintuhoitolassa majailevien pysyvien asukkien määrään (n. 60 siivekästä). Anthony jatkoi lintujen hoitamista niiden muuton jälkeenkin, osin ihan harrastuksenaan. Heinolan lintutarha laajeni sittemmin nykyiselle alueelle, kun Syvälahden valkea talo pihapiireineen tuli kaupungin omistukseen. Talossa pääsee nyt tutustumaan lintujen höyhenpeitteiden yksityiskohtiin tutkimalla kokoelman täytettyjä lintuja.

Toimintayksikkö nimettiin uudelleen 2020, paremmin tehtäväänsä vastaavaksi Heinolan Lintuhoitolaksi. Samana vuonna avattiin Kallioniemen pariskunnan testamenttilahjoituksen turvin Vesilintutalo, joka on hoitolan uusin rakennus.

Heinolaan saapuu vuosittain 200-300 hoitoa tarvitsevaa lintua. Ennätyksellisenä vuonna 2025 oli hoitolassa n. 350 potilaista ja niistä saatiin hoidettua, kuntoutettua ja palautettua luontoon lähes puolet! Nousujohteisesta palautusten määrästä on kiittäminen etenkin hoitokäytäntöjen uudistumista: hoitolan sairaalatiloissa, vierailijoiden silmiltä suojassa, saavat siivekkäät potilaat tarvittaessa kivunhoitoa ja letkuruokintaa.

Lait ja asetukset ovat Lintuhoitolan toiminnan ohjenuorana. Määräysten mukaisesti luonnonvaraiset linnut ensisijaisesti kuntoutetaan ja palautetaan luontoon. Mikäli tässä ei onnistuta, on niiden elämä päätettävä. Jokaiselle linnulle, joka syystä tai toisesta halutaan jättää asumaan hoitolaan, on haettava pysyvä poikkeuspitolupa.

Oma lukunsa ovat pitovaikeuksien takia luovutetut tai tullin haaviin jääneet, salakuljetetut papukaijat. Niiden korviahuumaavia – jopa 100 db voimakkuudella kiiriviä kirkaisuja ja sateenkaaren väreissä leimuavia höyhenpukuja voi ihailla ympärivuotisesti Talvitarhassa.

Pitkäaikaisia hoitolan asukkeja ovat laulujoutsenet Minttu ja Ville, jotka isäntäparin elkein asuttavat Vesilintutarhaa. Oheisessa kuvassa pariskunnan villit lajitoverit nauttivat sulasta, talvisesta Jyrängönvirrasta.

📸 Tarmo Syväpuro


Heinolan Lintuhoitola

12/09/2026

1950-luvun alussa koko Suomi valmistautui Helsingin olympialaisiin. Heinolan Myllykylässä oli tuolloin edelleen runsaasti torppariasutusta, m***a torpat saivat purkutuomion. Haluttiin, että Suomi näyttää ulkomaisille vieraille parhaita puoliaan ja siihen kuvaan eivät vanhat torpat sopineet. Heinolaan odotettiin ennen kaikkea ulkomaisia vierailijoita kymmeniä päivittäin ja pettymys oli suuri, kun kauniiseen kaupunkiimme tulikin vain viisi amerikkalaista ja kaksi ruotsalaista turistia.

Olisihan täällä ollut nähtävää: vastavalmistunut Reumasairaala ja Vierumäen Urheiluopisto, Harjupaviljonki ja Kaarlo Könösen piirustusten mukaan rakennettu Vesitorni. Tornin huipun Kahvila Näkötornin avauduttua vuonna 1954 sai Heinolan matkailu melkoisen piristysruiskeen. Jo seuraavana kesänä juhlittiin kahvilan 20 000. kävijää.

Jäätelökirkoksikin sitä kutsuttiin, ainakin Itä- Hämeen Matkailuyhdistyksen toimeliaan perustajajäsenen Kalle Saarelman lähipiirissä. Lapsenlapset olivat ihastuksissaan, kun isoisä kävi iltaisin noutamassa yhdistyksen ylläpitämän kahvilan kassan. Tälle reissulle pääsivät mukaan myös perheen pienimmät, jotka antaumuksella kaapivat tyhjentyneiden jäätelöastioiden reunat ja nimesivät sitten rakennuksen jäätelökirkoksi.

Vettä ei tornissa ole ollut enää aikoihin ja kahvilatoimintakin on ollut tauolla muutaman vuoden. Vesitorninharjulle kannattaa kuitenkin suunnata etenkin alkukesästä, rhodojen kukinta-aikaan. Rhodopuisto on rakennettu kaikkien iloksi yhtenä osallistuvan budjetoinnin kohteena muutama vuosi sitten.

Matkailuyhdistys oli kaikkiaan aktiivinen toimija Heinolassa. Sen ansiosta retkeiltiin Heinolassa, lähiseuduilla ja ulkomailla, raivattiin Ilvespolku Vierumäen ja Heinolan kaupungin välille ja yhdistys tarjosi myös majapaikkoja: Harjupaviljongilla pyöritettiin retkeilymajaa ja Heinäsaaressa telttailualuetta.

Matkailusta Heinolassa voit lukea lisää Jari Niemen kirjoittamasta kirjasta
🔖Matkailun tukipilari, Itä-Hämeen Matkailuyhdistys r.y. 80 vuotta

📸 Heinolan kaupunginmuseon kokoelma

Näkötornista 1950-luvulla kuvattu filminpätkä löytyy Finnasta:
📽 https://players.icareus.com/fi/elonet/embed/vod/256249922

Visit Itä-Häme

11/09/2026

Tervetuloa lauantaina 12.9.26 syksyiselle metsäkävelylle Lahteen! Lahden kumppanuuspöydät tarjoaa opastetun päiväretken Viuhan metsiin klo 10-12 ja Pesäkallion alueelle klo 14-16. Tule vaikka molemmille! Opastamme molemmat retket Saija Koon kanssa. Pukeuduthan päivään sään mukaan!

Luvassa ainakin Salpausselkä Unesco Global Geopark-asiaa, luontotuntemusta sekä vanhoja uskomuksia keijukaisten ja pirulaisten ajoilta.

Viuhan viuhahdukselle (n. 2,5 km) lähdetään Ojakorven metsäautotien parkkipaikalta, Sipurantien varrelta klo 10.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6766299.064000002&e=431670.45399999974&title=P-alue&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z

Pesäkallion piipahdus (n. 3 km) starttaa Merrasjärven uimarannan parkkipaikalta, Merrasojantieltä klo 14.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6766299.064000002&e=431670.45399999974&title=P-alue&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z

05/09/2026

Reumahoitojen historiassa on Heinolalla merkittävä rooli. Jo ennen Reumasairaalan perustamista saivat potilaat hoitoja toimintansa lopettaneessa kylpylässä. Sinne oli Lomaliitto sotien jälkeen perustanut reumahoitolan.

Heinolan ilmasto, sen kuiva ja lämmin harjuilma todettiin reumapotilaille suotuisaksi. Kun sitten Suomeen päätettiin perustaa erityisesti reumapotilaiden hoitoon keskittynyt sairaala, oli päättäjien helppo päätyä sijoittamaan se Heinolaan, Maitiaislahden takana kohoavalle harjulle.

Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema valtava 10-kerroksinen rakennus oli valmis vastaanottamaan ensimmäiset potilaansa heinäkuussa 1951. Viereen oli kohonnut toinen saman suuruusluokan rakennus hoitohenkilökunnan asunnoiksi. Sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Reumasairaalasta tuli edelläkävijä, jossa luotiin uusia reumahoidon metodeja, kuten leikkauksia. Eipä ihme, että Heinolaan suuntasi yhä enenevässä määrin reuman uraauurtavista leikkauskäytännöistä kiinnostuneita kansainvälisiä ortopedejä. Heinolaan oli syntynyt reumatologian mekka. Uutta oli myös hoidon kokonaisvaltaisuus, jossa huomioitiin ihminen kokonaisuutena. Heinolaan ohjattiin erityisesti lapsipotilaita ja heitä varten Reumalla oli oma koulu.

Kerrotaan nuoresta lääkäristä, joka oli ollut toisaalla terveyskeskuksessa antamassa potilaalle nivelpistosta. Vähän tohtoria ehkä jännittäneenkin tehtävän päätteeksi hän sai potilaalta ikimuistoiset kehut: sehän meni yhtä hyvin kuin reumasairaalassa! Paremmin ei olisi voinut onnistua.

Maaliskuussa 2010 Heinolaa, reumapotilaita ja laajemminkin koko suomalaista yhteiskuntaa järkytti tieto: sairaala haettiin konkurssiin. 16 vuoden kuluessa reumapotilaat ovat löytäneet uudet hoitoketjut, m***a Reumasairaala muistetaan kyllä edelleen. Rakennuksissa toimii nyt muun muassa pitkäaikaishoidon yksikkö ja hotelli, m***a samalla koko alueelle etsitään uutta omistajaa.

📸 Museovirasto, Matti Poutvaara 1951

02/09/2026

Lääninkivalterin mamselli vetäytyy syyspuuhiin, vaikka taloon pääseekin tutustumaan vielä tämän viikon ajan, 6.9. saakka. Kiitos erityisesti toissapäivänä talossa vierailleille koululaisryhmille, joiden kanssa syntyi kivasti keskustelua. Mamsellikin oppi jälleen uusia asioita!

Nyt on aviisiassistentti Lempi Jyrängön vuoro astua esiin. Hän kertoo Heinolan kaupunginmuseossa oppilaille kaupungin tapahtumista. Lempin muistilehtiöön on kirjoitettu tärkeät jutut vuosikymmenien varrelta. Myös ne jutut, joita lehtiin ei koskaan painettu.

Koululaisopastukset toteutuvat Suomen Kulttuurirahasto Päijät-Hämeen rahaston myöntämän apurahan tuella.


Heinolan museot

29/08/2026

Talvi- ja jatkosodassa evakuoitiin satojatuhansia suomalaisia sodan jaloista. Jo loka-marraskuun 1939 sotaa enteilevässä ilmapiirissä aloitettiin Suomessa suuri evakuointioperaatio, jossa suuri joukko karjalaisia siirrettiin pois Neuvostoliiton rajan tuntumasta. Heitä alettiin pian kutsumaan evakoiksi.

Terijoelta Heinolaan saapui ensimmäisten joukossa leskirouva Selma Hietaharju, joka vain jokunen vuosi aiemmin oli muuttanut Heinolasta sisarensa luo kauniiseen Karjalaan. Sisarella oli Terijoella majatalo, minkä pyörittämiseen Selmaa tarvittiin avuksi. Majatalon pitämisestä Selmalla olikin aiempaa kokemusta täältä Heinolasta, hänen Maaherranpuiston laidassa sijainneessa vuokrahuoneessaan kun oli kouluaikanaan asustellut Uno Salonen, myöhemmin runoilijana tunnettu Uuno Kailas.

Kun sota sitten marraskuun viimeisenä päivänä syttyi, lisääntyi evakoiden määrä myös Heinolassa, josta tulikin tuhansille talvisodan evakoille tutuksi – m***a vain läpikulkupaikkana. Vuosien kuluttua, jatkosodan jälkeen Heinolaan, itähämäläiseen Omenankukkien kaupunkiin, asutettiin karjalaisen Omenankukkien kaupungin, Käkisalmen ja sitä ympäröivän maalaiskunnan asukkaita. Näitä kahta kaupunkia yhdisti lisäksi kylpylähistoria, puunjalostusteollisuus sekä vesistön läheisyys, mikä saattoi helpottaa vieraalle seudulle kotiutumista.

Uusin tulokas Heinolan monipuoliseen museokattaukseen on Käkisalmi-museo, jonka näyttelyissä pääsee tutustumaan käkisalmelaisuuteen kuvien ja tarinoiden välityksellä. Museon kokoelmissa on myös Lauri Komosen evakkoreessään Heinolaan tuomat puiset evankelistat Käkisalmen kirkosta. Sen lisäksi alkuperäistä käkisalmelaisuutta edustaa samaisen kirkon yli kaksisataa kiloa painava kello, joka soitollaan muistuttaa pyhänvieton alkamisesta joka lauantaiehtoo Sinilähteellä.

22/08/2026

Talvi- ja jatkosodan vuosina koettiin Heinolassa useita pommituksia. Kiinnostavimpia kohteita tuntuivat olevan tehtaat, rautatieasema sekä rautatiesilta. Sotilaallisia kohteita Heinolassa oli myös jokunen, kuten ammuslataamo ja Päämajan propagandaosasto, josta käsin lähetettiin ohjelmaa Talvisodan loppuun saakka.

Kuukausi ennen talvisodan loppumista, 13.2.1940 heinolalaiset yllätettiin kesken päivän, sillä hälytyssireeni alkoi huutaa vasta ensimmäisten pommien iskeydyttyä maahan. Henkilöuhreilta vältyttiin ja kaupunginkirkon lattiarakenteissa yöhön saakka uinunut palopommikaan ei ehtinyt aiheuttaa täydellistä tuhoa.

Sen sijaan keskikesällä 25.6.1941, jolloin elettiin vielä rauhan aikaa, lensi Heinolan taivaalle lentokoneita pommilastissa. Päivän kahden pommituksen aikana Heinolaan pudotettiin lähes 150 erilaista pommia. Nämä saivat aikaan valtavat tuhot kaupungin keskustassa: 12 kuollutta, kymmeniä haavoittuneita ja suuret aineelliset menetykset.

Etenkin kesäinen ilmahyökkäys on mietityttänyt: miksi Heinolaa pommitettiin? On tuumattu, että kyseessä täytyi olla erehdys, eiköhän kohteena ollut kuitenkin Vesivehmaan lentokenttä - tai vaikkapa Lahti. Tai oliko lentokoneille annettu merkkejä Maitiaislahden suunnilta! Jukka Kulomaa kirjoittaa aiheesta tarkemmin 🔖Made in Heinola -kirjassa. Pommitusten siviiliuhreja on haudattu Heinolan hautausmaan sankarihautaan.

Kansallisarkiston Finna-palveluun on lisätty nähtäväksi Puolustusvoimain uutiskatsaus vuodelta 1940, jossa on elävää kuvaa talvisodan pommituksen kokeneesta Heinolasta.

Puolustusvoimain uutiskatsaus: https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1106184

Talvisodan katsaus 5/40 IImahyökkäys Heinolan kaupunkiin, tuhoja kaupungissa. Korjauksia pommituksen jäljiltä. Sankarihautajaiset. Hiihtopartio, kuormast...

17/08/2026

Tämänvuotiset opastetut hautausmaakävelyni päättyvät torstain 20.8.2026 kierrokseen Heinolan keskustassa sijaitsevalla hautausmaalla.

Johan nyt vallan -hautausmaakävelyllä kuulet melkein jo unohtuneita tarinoita menneen ajan valloittavista persoonista. Jutuissa vilahtelevat mm. kissat, koirat ja torakat sekä mestarivaras Kaappo Sutki ja Heinolan Ranteri.

Muisteluissa saavat vuoronsa myös inarilaislähtöinen orpotyttö, valokuvaaja G.H Anderssonin perhe ja ihanat paikalliset kempparinpitäjät sekä monet muut, osin tuntemattomatkin henkilöt. Joko muuten olet kuullut pikku-Marian haudan tarinan?

Tervetuloa mukaan!

Aika: torstai 20.8.2026 klo 17.30-19.00
Paikka: Heinolan hautausmaa, keskustassa. Lähtö A.F.Airon kadun portilta
Hinta: 10 e /hlö, käteinen tai MobilePay
Opas: Tuija Kauppi

Heinolan seurakunta